Nyt tulikin aikamoinen joulu pläjäys, kun vaihdoin ulkoasua ja tein uuden bannerin. Nyt kumminkin ykkös luukun kimppuun.
Virtuaalitallit ja mielipide niistä
Eli ykkös luukku käsittelee virtuaalitalleja ja kerron niistä mielipiteeni.
Virtuaalitalli kiinnostukseni alkoi erään Villivarsa lehden palstalta, kun joku laittoi sinne ilmoituksen Siittola Scoutista. Menin huvikseni katsomaan ja kysyin äidiltäni luvan alkaa hoitajaksi. Moni muukin tietysti näki sen ja Siittolan sivut menivät tukkoon. Aloin sitten kommenteista ja muualta kalastella muita virtuaalitalleja. Sitten päädyin Ponikoulu Impedimenttiin. Paula ja ponit olivit hirmu kivoja ja aloin hoitaa impedimentissä erästä ponia. Olisikohan se ollut Lucy. En tarkkaan muista, koska hoisin sitä näihin aikoihin noin kaksi vuotta sitten. Olin myös leirillä ja se koko juttu oli niin kivaa ja pidin sitä harrastuksenani. Sitten Paula vaihtui Pipiksi ja Impedimenttiin tuli päivityksiä aina vain harvemmin. (En syytä ketään mistään) Sitten (jos kävitte katsomassa tuon linkin) tapahtui se mitä pelkäsin. Impediment loppui. Olin surullinen sillä olin kerännyt paljon rahaa "laadukkailla" tarinoillani.
Sitten päädyin Teerirantaan. Siellä hoidin hevosia vähän aikaa, kunnes innostus ja aika loppuivat. Alkoi kevätlukukausi ja kirjoittelu loppui. En tiedä toimittaako Teeriranta enään mitään vai onko se loppunut. Sielläkin majailin hetken aikaa ja ehdin tutustua KurasaOsoreen. Siellä oli myös mukavaa se, kun tarinoihin annettiin aina joku tehtävä.
Tätä postausta mietiskellessäni, kirjoittaessani ja vanhoja asioita tonkien. Olisin valmis uuteen virtuaalitalliin. Haluaisin kirjoitella ja kehittyä kirjoittajana. Suosittelen ehdottomasti virtuaalitalleja kaikille, jotka pitävät hevosista, kirjoittamisesta ja osaavat kuvailla.
Virtuaalitallien idea on siis se, että hakeudut hoitajaksi jollekkin ponille tai hevoselle ja kun sinut hyväksytään alat kirjoittaa tarinoita päivistäsi hoitsusi kanssa. Esimerkiksi:
Saavuin uudennäköiseen tallirakennukseen. Se tuoksui maalilta ja kaikkialla oli putipuhdasta. Muutama hevosen pää nousi ja yhdestä karsinasta pilkisti ilkikurisen näköinen shetlanninponi. Sitten näin kauniin vuonohevosen. Sillä oli uljaat raamit, sen harja oli leikattu pystyyn ja se katsoi suoraan minua. Se mutusti hiljaa heiniään. Se oli varmasti Lumi.
Taitoni ovat kyllä pahasti ruosteessa, mutta tuossa on jotain alkua. Tein myös itse tarinoita niin, että kirjoitin se Wordilla joka näytti kirjoitusvirheet ja sitten lisäsin sen virtuaalitallin sivuille. Se toimi oikein hyvin, eikä minulle paljon huomauteltu kirjoitusvirheistä.
Kerro kommenteissa jos tiedät hyvän virtuaalitallin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti